Miksi sanoa ei

Ei. Noin pieni sana ja usein niin vaikea sanoa. Monet joutuvat opettelemaan sitä koko ikänsä. Miten oppia sanomaan ei, kun on tapana taipua toisten tahtoon?

Avasin tietokoneen ja tein haun lauseelle ”opettele sanomaan ei”. Sain 0,31 sekunnissa 522 000 hakutulosta. Se kertoo jotakin ongelman yleisyydestä.

Myötäilyyn on monta syytä. Epävarmuus omasta arvosta; herkkyys potea syyllisyyttä; arkuus pettää odotuksia työssä tai ihmissuhteissa; halu miellyttää ja pelko tulla hylätyksi. On pakottavaa velvollisuudentuntoa ja liikaa kiltteyttä. On luuloa, että omat rajat eivät tule koskaan vastaan. On halua ahnehtia tekemistä ja elämää, ehkä valtaakin.

Ein sanomiseen tarvitaan kykyä asettaa asioita tärkeysjärjestykseen. Lisäksi on hyvä osata perustella asiansa itselle ja muille.

Mutta miksi sanoa ei, jos voi sanoa kyllä?

Ehkä ein sanominen ei olekaan vaikeaa, kun on ensin valinnut sen, mille vastaa kyllä. Siitäkin on suora yhteys tärkeysjärjestykseen.

Tärkeysjärjestys auttaa tunnistamaan, mille asioille on syytä omistautua. Tärkeysjärjestykset eivät ole automaattisesti suuruusjärjestyksiä. Voi hoitaa vähäisenkin asian, jos sillä on mieltä ja merkitystä jollekin. Oma pieni teko voi olla toisen työpäivän pelastus tai tilanteen ainoa valontuoja. Älä turvaudu tekosyihin. Älä sano ei, jos voit sanoa kyllä.

Miten voi tietää, milloin on sanottava kyllä? Kysy itseltäsi, mille kaikkein viimeiseksi pitäisi sanoa ei. Mikä ei voi nyt odottaa? Onko lapsi, joka tarvitsee? Onko sairas tai vanhus? Onko puolisosi, ystäväsi, terveytesi? Opintosi, työsi, lepohetkesi?

Miksi sanoa ei
jos voi sanoa
kyllä

Kun valikoit mitä teet tai jätät tekemättä, etsi vastausta elämän arvoista. Kysy: palveleeko tämä hyvyyttä, totuutta, kauneutta? Kysy: onko tämä viisainta, rakkaudellisinta ja oikeudenmukaisinta mitä voin tehdä? Jos vastaat kyllä, teet arvokkaita tekoja. Jos vastaat ei, teet tilaa sille, mikä on arvokasta. Näin tehdessäsi vastaat elämälle kyllä.